tiistai 16. huhtikuuta 2013

Menneen talven pipot


Vielä ennen pipokauden loppua ehdin esitellä meidän menneen talven pipoja.

Keskimmäiselle neidille tein Novitan Luxus Alpacasta pipon heijastavan rusetin kera. Jos ihan rehellisiä ollaan, tein tämän esikoiselle jo viime talvena, mutta rusetin osat olivat kokoamatta ja kiinnittämättä pipoon. Tämä 10 minuutin homma venyi tähän talveen ja pipon saajakin ehti vaihtua. Pientä saamattomuutta on siis ollut havaittavissa... Lanka on ihanan pehmeää ja ei kutita edes neitiä, jota kutittaa yleensä k a i k k i !
 


Esikoiselle tein merinovillasta makkarapipon. Aloitin tekemään tämä itselleni, mutta päätin sitten, etten "osaa" tällaista käyttää. Pipoa on kiskottu lukuisia kertoja talvitakin tarroista irti, joten pinta on mennyt jo vähän huonoksi. Tupsustakin tuli vähän liian muhkea ja painava. Keikkuu mukavasti joka suuntaan tytön kulkiessa. (Tai keikkui! Kirjoitin tämän tekstin jo aikaisemmin, mutta tänään kyseinen pipo livahti muiden ulkovaatteiden mukana pyykkikoneeseen ja voin kertoa, että tupsu oli pesun jälkeen entinen. Villaa oli aivan joka paikassa ja itse piposta tuli sopiva ensi talven lumiukoille...)




Pienimmäiselle virkkasin työkaveria matkimalla kevätpipon. Ensin muutama kierros kiinteitä silmukoita, sitten puolipylväitä, kavennukset mutu-tuntumalla, päälle tupsu, rapuvirkkausta alareunaan ja pieni kirjailu yksilöimään koko komeus. Hyvin sopii punaiseen keväthaalariin.



Poitsulle tein Muita ihania -blogin ohjeella pipon. Samoilla höyryillä tuli toinenkin. Sen annoin  kummipojalle synttärilahjan lisänä. Lankana tässä on Titityy Cascade -lanka, perulaista villaa ja yllättävän pehmoista tämäkin.





Tupsuilijan ehdon kaveri on Novitan tupsukehikko. Hyvästi kaikki muropaketin kyljestä hätäisesti leikatut pahvikiekot. Näillä tupsujen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Tämä ei ole suinkaan maksettu mainos, joten kerron, että Tiimarista tämä myytiin 4 euroa edullisemmin kuin Prismasta. (Kuten näette, pieni kuvausassistentti tuo haasteita kuvaamiseen...)



Ja vielä viimeisenä oma myssy, jolla olen kulkenut liki kaksi talvea. Idean varastin siskon ostamasta piposta. Tein Jatta Pauliinan Marionmyssyn-ohjeella pipon, tosin lisäsin muutaman sentin pituutta. Sitten vain pyörittelin tavallisen nyörin ja pujottelin sen myssyyn alimman kuvan mukaisesti. Tämä on ollut kyllä lempparilakki. Sinne menee ponnarit ja nutturat vaivatta sisään ja nyöri tuo siihen mukavan lisän. Kylläpäs se elämä taas vaikeutuu, kun pipokausi päättyy...  Bad hairday! ;)


Kiitos muuten edellisen postauksen saumurikommenteista. Lisääkin kokemuksia saa laittaa! :)

8 kommenttia:

  1. Loistokas nyörikikka!Kauniita pipoja kaikki, aaltokuosi on erityisen herkullinen vihreänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyörikikka on kyllä helppo ja kiva pieni lisä peruspipoon. :)

      Poista
  2. Mukavia pipoja kaikki! Eipähän tartte pienten korvien palella eikä vähän isompienkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat olleet käytössä pääasissa automatkoilla yms. Talviseen ulkoiluun pitäisi neulotut pipot vuorittaa ainakin näillä korkeuksilla. :)

      Poista