lauantai 31. joulukuuta 2011

Joulua 2011

Vielä muutama kuva meidän joulusta ihan itsellenikin kootuksi muistoksi. Jouluaaton puuroaterialle saatiin taas perinteisiä vieraita. Jospa perinne jatkuisi vielä tulevinakin jouluina.





Jouluaterialla oltiin oman perheen kesken. Ja kyllä, lihapullia ja nakkejakin oli tarjolla...









Lahjaksi saatu amaryllis aukaisi ensimmäisen kukkansa uskollisesti jouluaatoksi, seuraavan joulupäiväksi ja sitä seuraavan tapaninpäiväksi.





Tämän joulun palapeli:





Ensimmäisenä välipäivänä myrskysi täälläkin.





Piparitalo tuhottiin monien monien kysymysten jälkeen joulupäivänä:






Vielä on jätteet jäljellä:

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua!























Meillä on tänään keitetty, kuorittu, pilkottu, paistettu, ommeltu, lämmitetty uunia, leikitty floristia, koristeltu, kuunneltu joululauluja, pesty pyykkiä, siivottu, silitetty... Ihan niitä samoja juttuja, kuin niin monessa muussakin perheessä. Olen ollut tänään erityisen onnellinen ja kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä "oikeita" töitä vain puolet täydestä tuntimäärästä. Tähän kaikkeen mukavaan joulutouhuun ei olisi muuten mitään mahdollisuutta.

Puuromaidot on vielä kaupassa ja hedelmäsalaatti tekemättä, mutta muuten alkaa olla kaikki valmista. :)


Mukavaa ja rauhallista Joulua jokaiselle täällä piipahtavalle!

tiistai 20. joulukuuta 2011

4-vuotiaat

Meillä juhlittiin viikonloppuna kaksosten 4-vuotissynttäreitä sekä lauantaina että sunnuntaina. Olipas mukava viikonloppu! Nämä kuvat on otettu lauantaina, jolloin meno oli huomattavasti rauhallisempaa kuin sunnuntaina. Lauantaina kakkuakin meinasi jäädä liikaa, joten vietiin loput kakusta naapuriin. Tarjolla oli broileri- ja kinkkupiirakkaa, makaronisalaattia ja kahta kakkua (sankarit eivät päässeet yksimielisyyteen teemasta). Lumiukkokakkua (koristeluidea Houttenilta), jonka välissä oli vadelma-mansikkasurvosta sekä kinuskikermaa ja päällä Kinuskikissan ohjeella tehtyä fudge-kuorrutetta. Toinen kakku oli Daim-valkosuklaakakku traktorikoristuksella. Pohjaksi kokeilin tehdä riisisuklaata, johon olin tekovaiheessa lorauttanut vähän kermaa leikkaamisen helpottamiseksi. Ja lisäksi tarjolla oli muutamaa pikkuleipälajia. Koristeet väkersin pikaisesti sokerimassasta. Ihan tunnistettavia asioita tuli, vaikka noista massakoristeiden teosta en ole koskaan oikein innostunut.

Seuraavana päivänä herkkujen menekki oli väkimäärän vuoksi suurempaa, joten jäteongelmia ei onneksi päässyt syntymään. Kahvipöydässä oli tarjottavana kutakuinkin samat lajit kuin edellisenä päivänä, mutta suolaiset tarjottavat jätettiin väliin. Sitä ennen oltiin syöty riisipuuroa, kinkkua, salaatteja ja sen semmoista jouluista purtavaa. Suuret kiitokset vaan kaikille mukana olleille. Toinen puoli suvusta jätettiin kylmästi kemujen ulkopuolelle. Mitäs asutte niiiin kaukana...
























torstai 15. joulukuuta 2011

Joulupaketteja

Tänään on viety joulukortit sekä lähetettävät joulupaketit postiin. Vähän viimetipassa tosin korttien osalta, mutta olin silti heti aamusta liikenteessä. Tällaisiin yksinkertaisiin paketteihin käärin oman perheen ulkopuolelle lähteviä lahjoja. Sisältö on itse tehtyä, mutta jääköön ne ainakin vielä paljastamatta.

Oman porukan lahjat on vielä paketoimatta. Olen odotellut rauhallista hetkeä hommaan jo muutaman viikon. Jospa saisin sellaisen ennen joulua. Mies painaa töissä piiitkää päivää ja huonosti nukahtava esikoinen pitää huolen siitä, että omaa aikaa ei illallakaan jää. No, onhan nuo aina ennenkin tullut paketoitua, ehkä siis tänäkin vuonna.









Pakettikortit tein helposti ja yksinkertaisesti leimaamalla kartongille hopeisen lumihiutaleen.


maanantai 12. joulukuuta 2011

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua...

Tässä meidän tämän vuoden piparitalo. Arkkitehtuuri osui ehkä enemmän kohdilleen kuin viime jouluna. Räystäslaudat olisivat saaneet olla pidemmät. Tänä vuonna kiinnitin osat paksulla pikeerilla. Yllätyin positiivisesti, kuinka hyvin osat jämähtivät heti paikoilleen. Aikaisemmin olen leikkinyt sulalla sokerilla. Ainoastaan kapeat osat, kuten lipputanko, hevonen ja toinen puu vaativat tukea ennen kuin jämähtivät lopullisesti paikalleen. Sokerillahan se olisi tapahtunut hetkessä, mutta makuasian (ja turvallisuuden) vuoksi taidan siirtyä tähän pikeerikiinnitykseen jatkossakin. Ennen kuvausta ehdin kääriä talon jo pölyltä suojaan.









Vielä on nuttura liian tiukalla, että antaisin lasten koristella itse piparitalon. Pitäisiköhän ensi vuonna tehdä kaksi taloa. Toisen saisin itse koristella ja toisen lapset. Tänä vuonna tyytyivät vielä koristelemaan pipareita. Taitavia koristelijoitahan he kyllä ovat. ;)






Metsolan piparijoustofroteesta tein lapsille jouluvaatteet. Pojalle paidan ja tytöille mekkoset. Nyt niitä yritetään käyttää ahkerasti. Tonttulakit ompelin punaisesta trikoosta kaveriksi. Kankaita jäi sopivasti vielä lasten uuden pienen serkkutytön vaatteisiin. Mekon koko on n. 50cm ja tonttulakin päänympärys 35cm.






Täällä touhutaan kovasti joulua. Mukava pieni kiireen tuntu on jo päällä. Lahja-asiat alkavat olemaan hyvällä mallilla. Vain yksi joululahja on tekemättä, mutta asia alkaa korjaantumaan tuota pikaa. Enää neljä työpäivää ennen joulua, joten kotonakin ehtii touhuta. Kaksosten syntymäpäiviä ja puolen suvun pikkujoulujakin juhlitaan vielä ennen joulua. Jospa muistaisin ottaa muutaman kuvan tarjoiluista ja laittaa tänne näytille. Mukavaa joulunodotusta teillekin!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivä

Meidän itsenäisyyspäiväperinteeksi on kai muodostunut voileipäkakku. Ei meinaa taito pysyä hyppysissä kerran vuodessa -tahdissa. Ihan syötävää tuli silti. Lapset asettelivat koristeet.









Ja vieraille tarjottiin myös valkosuklaa-mustikkamuffinsseja. Nekin oikeastaan passavat hyvin sinivalkoiseen itsenäisyyspäivään. Esikko taiteili lippuja. (Melkein on herkkujenleipomislakko silti pitänyt, nämä otettiin pakastimesta...)


sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivä 2011

Taitaa olla ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että meidän isä viettää isänpäivää tavalla tai toisella töissä. Nytkin täällä lahjan ja korttien kanssa odotellaan sankaria kotiutuvaksi. Ilmeisesti minua säästääkseen sankarin ruokatoive oli kovin vaatimaton. Eli tänä vuonna syödään tortilloja. Kakuksi kokeilin suklaa-vadelmakakkua työkaverilta saadulla ohjeella. Toivottavasti maistuu. Perinteiseen tapaan lapset hoitivat koristelupuolen. Seuraavaksi tässä talossa leivotaankin makeita herkkuja vasta joulun alla kaksosten syntymäpäiville. Ei piirakan piirakkaa ennen sitä!














Paljastus esikoisen eskarissa tekemästä kortista. Kyllä, meidän isä on järjestyksen ihminen:

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kurpitsa

Mieheni sai työkaveriltaan kurpitsan. Oli kuulemma pienin kasvattamastaan kymmenestä kurpitsasta. Kokoa oli tälle pienokaiselle kertynyt silti liki 30 kiloa. Tehtiin kurpitsasta mm. piirakkaa tällä Kodin kuvalehden ohjeella. Lisäksi kokeiltiin pikkelssiä ja hilloa. Siemeniäkin paahdettiin. Noh, tulipahan kokeiltua ja todettua, että ei ollut meidän makuun...











Lopuksi tehtiin tietenkin kurpitsalyhty. Leikkelin kurpitsaan yhteensä neljä naamaria. Muutaman kerran ehdittiin polttaa kynttilää lyhdyssä. Sitten se unohtui ja eräänä päivänä pari viikkoa sitten huomattiin, että koko komeus oli pehmentynyt ja kansi oli tippunut kurpitsan sisään.




Pyhäinpäiväviikonloppu meni meidän perheellä töiden merkeissä. Mies painoi pitkää päivää ja minä olin lasten kanssa kotona. Tästä hyvästä saadaan mies jouluksi kotiin. Joten jouluaaton ja joulupäivän työvuorot on nyt kuitattu. Jee! :)

Lasten kanssa herkuteltiin perjantaina pitsalla ja samalla leivottiin hämähäkkileivoksia. Puolet pellillisestä tein suklaa- ja puolet lakritsikuorrutteella. Koristeiksi hämähäkkejä. Ja olihan se lapsista jännää tehdä ja syödä hämähäkkejä! :) Esikko pursotti suklaasta hämähäkkejä minun kaverina ja pienemmät laittoivat sokerihelmiä silmiksi.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Villasukkia

Villasukkakauden alkaessa huomasin, että esikon kaikki villasukat ovat aivan liian pieniä. Ei auttanut, kun kaivaa puikot esille ja alkaa neuloa. Vähän väkisten piti siis polkaista käyntiin tämän syksyn neulomiset, mutta niin vain jäin taas koukkuun. Vielä tämä rivi, vielä tämä rivi, vielä tämä...

Liian pieniin villasukkiin tympääntyneenä neuloin ensimmäisistä raitasukista liian isot. Ne on odottamassa tytön kasvua. Ja mikäli kasvuvauhti pysyy samana, on sukat varmasti hyvät jo ensi syksynä.

Toisista sukista osasin tehdä jo sopivat. Neuloin varteen yksinkertaisen pitsikuvioinnin.










Viimeisimmät postaukset ovat olleet melko esikoispainotteisia. Jotain on tulossa kuitenkin pienemmillekin. Tässä muutama kuva meidän pienen väsymättömän askartelijan teoksista. Kaikkea ei vain voi säilyttää, joten jääköön kuvat muistoksi.





maanantai 24. lokakuuta 2011

Nojatuolit

Olen ilmeisesti melko kyllästyvää sorttia, mitä tulee väreihin ja sisustukseen. 3 vuotta sitten, kun muutettiin tähän kotiin, oli ruskea niiiin pinnalla. Se näkyi sisustuksesssa ja lasten vaatteissa. Ja jos oikein kunnolla jostain väristä innostuu, niin inhotus tulee varmasti yhtä kunnolla... Eli mm. ruskeat nojatuolit oli saatava pois. Päätin yrittää ensin verhoilla ne. Ja ihan mukavasti onnistui ensimmäiseksi verhoilukokeiluksi. Nyt on vaan mietinnässä laitanko (lue: laitatanko) käsinojat mustana takaisin vai jätetäänkö tuolit tuollaiseksi. Mielipiteitä?












(Kyllä, taustalla näkyvä ruskea seinäkin on menossa "vaihtoon". Väri on vain vielä mietinnässä.)


Ennen-kuvia en tietenkään muistanut ottaa, mutta löysin vanhoista kuvista kuvan, josta nyt joten kuten näkyy tuolien edellinen väri ja käsinojat. Olipas se muuten mukavaa upota lasten kanssa vanhoihin kuviin. Ja jotenkin haikeaa oli todeta, että ei nuo kaksosetkaan, kohta 4-vuotiaat, enää ihan vauvoja ole.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Päiväpeitto eskarilaiselle




Ompelin eskarilaiselle päiväpeiton nollabudjetilla. Kankaat muiden ompeluksien jämiä, taustalla vanha lakana. Värit pyrin valitsemaan huoneen muuhun sisustukseen sopiviksi. Melko pirteä päiväpeitto. Saa nähdä alkaako tuntumaan jossain vaiheessa vähän liiankin värikkäältä.







Huoneen yksi seinä on punainen. Olisin jo maalannut sen huoneita vaihdettaessa. Neiti asetti kuitenkin ehdoksi huoneeseen muuttamiselle sen, että seinää ei maalata. Joten menköön. Kiva väri tuokin on ja koska se on oviseinällä, väriä ei näe muuta kuin huoneeseen menemällä.



Ja jotain herkkua vielä loppuun. Mustikkakukon ohjeella tehdyllä omppukukolla herkuteltiin jokin aika sitten. Hyvältä maistui!




Ps. Jos olisin taitavampi tämän tietokonemaailman kanssa, säätäisin tätä blogipohjaa niin, että kuvat olisivat isommat. Täytyy vissiin alkaa tutustumaan noihin koodi-asioihin. Tai pyytää isommalla kärsivällisyysmäärällä varustettua miestä avuksi...