sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Isänpäivä








Eilen paistettiin pipareita lasten kanssa. Isä oli töissä. Ajateltiin ilahduttaa 16 tunnin työpäivän tehnyttä isää, joka isänpäivän aamuna aikaisin tulee töistä. Tehtiin kinkkupiirakkaakin (isän herkkua) ja jätettiin siitä kertova lappu keittiön pöydälle piparipeltin viereen. Aamulla, kun me muut herättiin, oli päivän lehti ilmestynyt koskemattoman piparipeltin viereen. Yhtä koskematon oli kinkkupiirakka jääkaapissa. Lapset kyselivät, että saako kirjainpiparit jo syödä. En antanut vielä lupaa. Tunnen jo mieheni. Eihän hän ollut huomannut koko peltiä kinkkupiirakasta puhumattakaan. Oli ollut kiire nukkumaan. Viesti ilahdutti kuitenkin iltapäivällä, kun käytiin laulaen herättämässä päivän sankari.

Lapset koristelivat kakun. 5-vuotias pursotteli valkosuklaan ja kohta 3-vuotiaat laittoivat helmikoristeet. Tuli hieno!

4 kommenttia:

  1. Ihan huippu tuo pipareista tehty viesti.

    VastaaPoista
  2. Kakku on taideteos. Terkkuja sinne! :)

    VastaaPoista
  3. Olipa niin samannäköinen kakku täälläkin isänpäiväpöydässä. Minä kyllä tein valkosuklaakoristelut, vaikka ajatukseni oli alkuun sama ku teidän toteutus. Meni vaan niin myöhään se koristelu, että pikkutaiteilijat olivat jo ehtineet unten mailla. Kinuski ei kyllä onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta makoisaa oli silti.

    VastaaPoista
  4. Kiva kun kävit kommentoimassa! Äläkä murhedi niitä kaavoja. Otin kaavat kauniiseen käteen ja tein. Opin enemmän kuin uskoinkaan. Ja ennen kaikkea rohkeutta kokeilla kaavojen tekemistä/yhdistelyä. Eli kiitos, ettet selittänyt tarkemmin! ;)
    Ihania leipomuksia! Namskis!

    VastaaPoista